Jeffrey Archer

Miekkaa vahvempi, Clifton-kronikka 5

€33,00 €9,90 -70%

Jeffrey Archer

Miekkaa vahvempi, Clifton-kronikka 5

€33,00 €9,90 -70%

Kuvaus

Voittaako rakkaus vihan, kun vahvat taistelevat keskenään? MV Buckinghamin neitsytmatkalla Atlantin yli räjähtää IRA:n asettama pommi. Kuinka moni matkustaja menehtyy ja mikä vaikutus iskulla on Barringtonin varustamolle?

Harry Clifton valitaan Britannian PENin eli kirjailijoiden sananvapausjärjestön puheenjohtajaksi. Hän aloittaa välittömästi kampanjoinnin venäläisen Stalin-elämäkerturin Anatoli Babakovin vapauttamiseksi Siperian vankileiriltä ja vaarantaa oman elämänsä taistelussa Babakovin vapauden puolesta.

Rehti ja kunnollinen Sebastian luo nousujohteista uraa pankissa. Häntä vastaan juonii Adrian Sloane, jota kiinnostaa vain oma menestys ja Sebastianin tuho. Lady Virginia Fenwick jatkaa kostoretkeään Emma Cliftonia vastaan kätyrinään vanha vihulainen Alex Fisher. Sama mies seisoo myös Sir Giles Barringtonin poliittisen uran tiellä. Mutta kuka voittaa tällä kertaa?

Cliftonin ja Barringtonin perheiden poluille mahtuu niin onnea kuin kärsimystä, valtapelejä ja kohtalon iskuja, kun tapahtumat kuljettavat Bristolin ja Lontoon Cityn lisäksi rautaesiripun taakse Itä-Berliiniin, Moskovaan ja Leningradiin.

Miekkaa vahvempi on Clifton-kronikan viides osa, ja se tuo Cliftonin ja Barringtonin sukujen vauhdikkaan tarinan 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun alkuu.

Tuotetiedot
  • Sarja: Clifton-kronikka osa 5
  • ISBN: 9789525701883
  • Alkuteoksen nimi: Mightier Than Sword
  • Kirjailija: Jeffrey Archer
  • Formaatti: Sidottu
  • KL: 84.2
  • Sivumäärä: 463
  • Suomentaja: Susanna Tuomi-Giddings
  • Julkaisuaika: 29.4.2019
Lukunäyte ja video

Todellinen suurmies on se,
jolle kynä on miekkaa vahvempi.
Edward Bulwer-Lytton 1803–1873

PROLOGI
Lokakuu 1964


Brendan ei koputtanut vaan avasi vain oven ja livahti sisään varmistaen vielä, ettei kukaan ollut nähnyt. Hän ei halunnut joutua selittämään, mitä nuori mies toisen luokan hyttikerroksesta teki vanhan herrasmiehen hytissä siihen aikaan illasta. Vaikka tuskin siitä olisi huomauteltu.
”Onko todennäköistä, että meidät keskeytetään?” Brendan kysyi suljettuaan oven.
”Kukaan ei tule häiritsemään meitä ennen aamuseitsemää, ja silloin tällä kannella ei ole enää mitään, mitä häiritä.”
”Hyvä”, Brendan sanoi. Hän laskeutui polvilleen, avasi arkun lukon, nosti kannen ja tutki monimutkaista koneistoa, jonka rakentaminen oli vienyt häneltä yli kuukauden. Hän käytti seuraavat puoli tuntia tarkistamalla, ettei yksikään johto ollut irti, että kaikki säädöt olivat kohdallaan ja että ajastin käynnistyi vipua kääntämällä. Vasta kun hän oli
varma, että kaikki toimi moitteettomasti, hän nousi ylös lattialta.
”Kaikki on kunnossa”, hän sanoi. ”Milloin sen pitää käynnistyä?”
”Kolmelta aamuyöllä. Minulta menee puoli tuntia, että saan kaiken tämän pois”, vanha herra lisäsi koskettaen kaksoisleukaansa, ”ja sitten minun täytyy vielä ehtiä toiseen hyttiin.”

Brendan palasi arkun ääreen ja sääti ajastuksen kello kolmeen.
”Sinun tarvitsee vain kääntää vipua juuri ennen kuin lähdet ja tarkistaa, että toinen viisari liikkuu.”
”Eikö mikään siis voi mennä pieleen?”
”Ei voi, jos liljat ovat yhä rouva Cliftonin hytissä. Tämän käytävän varrella kukaan ei tule säilymään hengissä, eikä luultavasti myöskään alemmalla kannella. Sen kukkakimpun alla on kolme kiloa dynamiittia, paljon enemmän kuin tähän edes tarvittaisiin, mutta nyt voimme ainakin olla varmoja, että saamme rahamme.”
”Onko sinulla minulle avain?”
”Tässä”, Brendan sanoi. ”Hytti 706. Toinen passi ja liput ovat tyynyn alla.”
”Pitääkö minun olla huolissani jostain muusta?”
”Ei. Kunhan katsot, että toinen viisari liikkuu ennen kuin lähdet.”
Doherty hymyili. ”Nähdään Belfastissa.”
Harry avasi hytin oven ja päästi Emman ensimmäisenä sisään.
”Olen ihan poikki”, Emma sanoi kumartuen nuuskimaan liljoja, jotka kuningataräiti oli lähettänyt hänelle Buckinghamin neitsytmatkan kunniaksi. ”En ymmärrä miten kuningataräiti jaksaa tällaista päivästä toiseen.”
”Se on hänen työtään, ja hän on hyvä siinä. Olen varma, että hän uuvahtaisi, jos joutuisi luotsaamaan Barringtonia edes pari päivää.”
”Mieluummin minä pidän oman työni”, Emma sanoi astuen ulos leningistään. Hän ripusti sen kaappiin ja katosi sitten kylpyhuoneeseen.
Harry luki uudestaan hänen kuninkaalliselta korkeudeltaan kuningataräidiltä tulleen kortin. Aika henkilökohtainen viesti. Emma oli jo päättänyt panna maljakon esille työhuoneeseensa palattuaan Bristoliin ja vaihtaa siihen tuoreet liljat joka viikko. Harry hymyili. Miksikäs ei?

Emman tultua ulos kylpyhuoneesta oli Harryn vuoro ja hän sulki oven perässään. Emma sipaisi kylpytakin päältään ja kipusi sänkyyn. Hän ei jaksanut edes ajatella lukemista, vaikka yöpöydällä odotti Mies kylmästä -niminen dekkari siltä uudelta kirjailijalta, jota Harry oli suositellut. Hän sammutti yölamppunsa ja sanoi pimeyteen: ”Hyvää yötä, rakas”, vaikka tiesi ettei Harry kuulisi.
Kun Harry tuli ulos kylpyhuoneesta, Emma oli jo syvässä unessa. Harry peitteli hänet kuin lapsen, suuteli häntä otsalle ja kuiskasi: ”Hyvää yötä, rakas.” Sitten hän kipusi omaan sänkyynsä huvittuneena Emman puolelta kuuluvasta hiljaisesta kehräyksestä. Hänelle ei tullut mieleenkään kertoa vaimolleen, että tämä kuorsasi. Hän makasi valveilla ylpeänä Emmasta. Matkan alku ei olisi voinut mennä paremmin. Hän kääntyi kyljelleen odottaen nukahtavansa pian, mutta vaikka hänen luomensa olivat raskaat ja häntä väsytti, hän ei saanut unta. Jokin oli vinossa.