Jeffrey Archer

Miehistä parhain, Clifton-kronikka 7

€33,00 €18,90 -43%

Jeffrey Archer

Miehistä parhain, Clifton-kronikka 7

€33,00 €18,90 -43%

Kuvaus

Clifton-kronikan odotettu päätösosa

Elämä hymyilee lopultakin Harry ja Emma Cliftonille. Harry ahertaa uuden menestysteoksen parissa ja Emma saa houkuttelevan työtarjouksen Margaret Thatcherilta.

Sebastian Cliftonista tulee Farthings Kaufman -pankin johtaja, mutta vasta sen jälkeen, kun Hakim Bishara joutuu eroamaan. Sebastianin ja Samanthan lahjakas tytär Jessica on vähällä saada potkut taidekoulusta, kunnes Grace-täti rientää hätiin.
Giles Barrington saa selville totuuden vaimostaan Karinista. Onko hän vakooja vai viaton sivullinen?

Velkojat ovat jälleen Lady Virginian kintereillä, mutta Hertfordin herttuattaren kuoleman myötä hän saa mahdollisuuden kuitata velat ja kukistaa vihdoinkin Cliftonit ja Barringtonit.

Miehistä parhain päättää seitsenosaisen Clifton-kronikan, joka on komeillut myyntilistojen kärkisijoilla ympäri maailman ja on entisestään vahvistanut Jeffrey Archerin kiistatonta mainetta mestarillisena tarinankertojana.

Tuotetiedot
  • Sarja: Clifton-kronikka, osa 7
  • Kirjailija: Jeffrey Archer
  • ISBN: 9789527343340
  • Alkuteos: This Was A Man
  • Sidottu, kovakantinen, 460 s.
  • Suomentaja: Susanna Tuomi-Giddings
  • Julkaisuaika: 17.3.2021
Lukunäyte

PROLOGI
1978
Emma pani aina merkille Kanadan lipun alla seilaavat alukset. Hänen sydämenlyöntinsä eivät palautuneet normaaleiksi ennen kuin hän oli nähnyt kokassa aluksen nimen.
Kun hän näki, mikä tämän aluksen nimi oli, sydän alkoi laukata kahta nopeammin ja jalat melkein pettivät hänen allaan. Hän katsoi uudestaan: tätä nimeä hän ei unohtaisi
koskaan. Hän pysähtyi katselemaan, kun kaksi pientä hinaajaa luotsasi musta savu piipuista tupruten vanhaa ruosteista rahtilaivaa jokisuusta viimeistä määränpäätä kohti.
Hän muutti kävelysuuntaansa, mutta lähestyessään purkutelakkaa hän alkoi pakostakin miettiä, mitä seuraisi, jos hän yrittäisi kaikkien näiden vuosien jälkeen selvittää totuuden. Eikö olisi järkevämpää vain palata toimistolle eikä ruveta kaivelemaan menneisyyttä… kaukaista menneisyyttä.

Hän ei kuitenkaan kääntynyt takaisin, ja päästyään perille hän meni suoraan esimiehen toimistoon aivan kuin olisi vain normaalilla aamukierroksellaan. Hän astui vanhaan
junavaunuun ja oli helpottunut, ettei Frank ollut paikalla. Vain sihteeri hakkaamassa kirjoituskonetta. Sihteeri nousi seisomaan heti nähdessään hallituksen puheenjohtajan.
”Herra Gibson ei valitettavasti ole paikalla, rouva Clifton. Menenkö etsimään hänet?”
”Ei, ei tarvitse”, Emma sanoi. Hän vilkaisi seinällä olevaa suurta varauslistaa ja näki pahimman pelkonsa osoittautuneen todeksi. Maple Leaf oli tullut romutettavaksi, ja
töiden oli tarkoitus alkaa seuraavan viikon tiistaina. Ainakin hänellä olisi hiukan aika miettiä, kertoisiko hän tästä Harrylle vai teeskentelisikö kuten amiraali Nelson ikään, ettei ollut huomannut koko asiaa. Mutta jos Harry saisi tietää, että Maple Leaf oli tuotu viimeiselle leposijalleen ja kysyisi Emmalta, oliko tämä tiennyt siitä, hän ei voisi valehdella.
”Herra Gibson palaa varmasti pian, rouva Clifton.”
”Älä huoli, ei se ole tärkeää. Mutta pyytäisitkö häntä piipahtamaan luonani, kun hän seuraavan kerran käy toimistolla?”
”Haluatteko jättää tiedon siitä, mitä asia koskee?”
”Hän tietää kyllä.”

Karin katseli ikkunan takana vilisevää maaseutua junan jatkaessa vinhaa vauhtia kohti Truroa. Hänen ajatuksensa olivat kuitenkin muualla. Hän koetti totutella ajatukseen
paronittaren kuolemasta. Karin ei ollut tavannut Cynthiaa moneen kuukauteen, eikä M16 ollut yrittänyt etsiä Karinille uutta yhteyshenkilöä Cynthian tilalle. Eikö hän enää kiinnostanut heitä? Cynthia ei ollut antanut hänelle mitään merkittäviä tietoja Pengellylle toimitettavaksi, ja tapaamiset teehuoneessa olivat harventuneet
harventumistaan. Pengelly oli vihjannut, että hänen odotettaisiin pian palaavan
Moskovaan. Karin odotti sitä kuin kuuta nousevaa. Hän oli lopen väsynyt valehtelemaan Gilesille, ainoalle miehelle, jota hän oli koskaan rakastanut, ja kyllästynyt ravaamaan
Cornwallissa muka isäänsä tapaamassa. Pengelly ei ollut hänen isänsä vaan isäpuolensa. Karin vihasi häntä ja oli aikonut käyttää häntä vain paetakseen halveksimaansa
järjestelmää. Hän oli rakastunut Gilesiin, ja tästä oli tullut paitsi hänen rakastajansa myös aviomiehensä ja paras ystävänsä. Karinista oli hirveää, ettei hän voinut kertoa Gilesille oikeaa syytä siihen, miksi kävi niin usein teellä paronittaren kanssa. Nyt kun Cynthia oli kuollut, hänen ei tarvitsisi enää valehdella. Mutta jos Giles saisi tietää totuuden, uskoisiko hän, että Karin oli paennut Itä-Berliinin pakkovaltaa vain ollakseen hänen kanssaan? Oliko valheiden verkko heidän välillään paisunut liian suureksi?
Kun juna pysähtyi Truroon, Karin rukoili, että tämä olisi viimeinen käynti.
”Kuinka pitkään sinä olet ollut yhtiön palveluksessa, Frank?” Emma kysyi.
”Melkein neljäkymmentä vuotta. Olin töissä jo teidän isänne ja hänen isänsä aikana.”
”Olet siis kuullut huhut Maple Leafista?”
”Silloin en vielä ollut telakalla, mutta kaikki täällä tuntevat tarinan, vaikka harva siitä puhuu.”
”Minä haluaisin pyytää sinulta palvelusta, Frank. Voisitko koota pienen porukan luotettavia miehiä?”
”Minulla on kaksi veljeä ja serkku, ja ollaan kaikki aina oltu Barringtonilla hommissa.”
”Heidän on tultava töihin sunnuntaina, kun telakka on suljettu. Maksan kaksinkertaisen palkan, käteisellä. Ensi vuonna he saavat saman summan bonuksena, mutta vain siinä
tapauksessa, että en ole siihen mennessä kuullut mitään heidän nyt tekemästään työstä.”
”Se on reilu palkkio, ma’am”, Frank sanoi koskettaen lakkinsa lippaa.
”Milloin he voivat aloittaa?”
”Sunnuntaiaamuna. Telakka on suljettuna tiistaihin asti, koska maanantai on yleinen vapaapäivä.”
”Et ole kysynyt, mitä minä haluan teidän tekevän?”
”Ei minun tarvitse kysyä. Mutta mitä me tehdään, jos sieltä kaksoispohjan sisältä tosiaan löytyy se, mitä te pelkäätte?”
”Minulle riittää, että Arthur Cliftonin maalliset jäännökset saavat kristillisen hautauksen.”

Arvosteluja

"Voin vilpittömästi sanoa, että kronikka saa arvoisensa päätöksen, niin vaikuttava ja koskettava tämä viimeinen osa on. On kirjoja, joiden ei haluaisi loppuvan. Jemmasin ja jemmasin viimeistä sataa sivua, luin normaalia hitaammin  ja nautin jokaisesta lauseesta." Lue Kirjojen kuisketta -blogin arvio kokonaisuudessaan

Sarjasta sanottua

"Archerin kirjallisuus on taidokkaasti kerrottua, mieleen tarkasti piirtyvää viihdettä, joka hakkaa mennen tullen kaikki televisiosarjat." -Kaunis kirjava elämäni -blogi

" Tässä ehdotonta luettavaa historiallisten romaanien ystäville! Hyvää viihdettä, suosittelen!" -Kirjakuume

"Koko sarja on 'pakkohankkia'-kirjallisuutta." -Kauppalehti